Makeup

Jokunen aika sitte joku tän blogin lukijoista oli vailla meikkipostausta ja se on oikeestaa ainut postaus mistä multa on koskaan enemmän ku kerran kyselty. Mun on pitäny toteuttaa se jo niin monta kertaa ja se on niin monta kertaa ollu kuvattunaki ja uppaamista vaille valmis, mutta en oo vaa jostai syystä ikinä jaksanu viedä asiaa loppuun asti - NIIN - tässä nyt ois tarkotus vääntää semmonen. Ja tää ei siis ole tutoriaali, vaan tapa miten mä teen joka aamu meikkini.

I: First step: meikkipohja ja kulmakarvat

Kaikki nuo tuotteet on saatavilla ihan normikaupoista, ei oo kalliita (mun on jo vähän kärsiny ehh). Vieressä kokonaan neutraali naama, ei muuta ku kosteusvoide pohjustuksena. Järjestys menee mulla niin, että meikkivoide > peitevoidetta "kriittisille alueille" > puuteri > aurinkopuuteri > kulmakarvat (käytän kynän lisäksi tuossa alla olevasta paletista ruskeaa koska luomiväri vähentää kulumista > kulmaluuhun tuosta peiteväripaletista valkoista ja that's it.

II: Second step, silmämeikki

Vasemmalla puolella kuva siis meikkipohjan ja kulmakarvojen töhrimisen jälkeen. Silmämeikissä järjestys menee kutakuinkin niin, että alemmasta duopaletista vaaleaa pohjalle (pysyy ihan pirun hyvin), blahh kai nyt kaikki suurinpiirtein tietää miten tehdään smokey eyes > tee se > taivuta ripset ja lisää ripsiväri > VOILÁ

Ehkä surkein meikkipostaus ikinä, mutta toivottavasti tästä nyt sai jonkumoista selkoa sitä, miten meikkini joka aamu teen. Mulla menee tuon meikin tekemisessä about 5min, ja kaikista eniten vie aikaa kulmakarvat ja meikkipohja, koska se on mulle tärkein meikissä. Muuten kaikki muukin naamassa näyttää kauheen sotkuselta. Jos en tee smokey eyes, nii sitten teen pelkät rajaukset, mutta se ois ollu vielä tylsempi kuvattava, niin näytin nyt tämän koska tätä kuitenki useammin teen. Oon niin onneton, ettei oo ees lopputuloksesta kokonaama kuvaa, mutta tää nyt saa luvan kelvata. Seuraavalla kerralla toivottavasti palaan paremman postauksen ja kuvien kanssa, tsaauu!

- Kerttu

Let's turn forever you and me

(Tänään vuosipäivä tuon ylläolevan komistuksen kaa, ja kyllä, mun on ihan pakko hehkuttaa joka paikkaan koska ensimmänen vuosipäivä kenenkään kanssa ikinä mun elämässä. ♥) Pienesti on ilmat muuttunu näistä kuvista, mitä kaivoin tätä postausta varten. Koulut on alkanu jo aikapäiviä sitten ja mulla on muuttunu tapahtumarikkaat päivät koulukirjoiksi, laiskotteluks ja kotipäiviks. Oon ollu koulun takia lievästi sanottuna vähän kuollu täällä blogin puolella, mutta ku oon nykyään niin laiska tekemään mitään. Loppukesä meni suurimmaksi osaksi Niittyarossa hengaillessa ja koulut ku on alkanu nii oon tutustunu niin ihaniin ihmisiin ettei järkeä! Oon tosi ilonen, että vanhoistaki tutuista on saman koulupaikan myötä tullu tosi läheisiä. Koulunkäyntiki on niin paljon helpompaa tuolla missä tykkää olla ja on ihana ilmapiiri. Enää kaks viikkoa ja syysloma alkaa täällä Oulussa, oon iha täpinöissää vaikken oo ees mitään suunnitellu. Jos en mitään erikoista tee, niin onpaha ainaki aikaa nukkua univelat pois. :) Koitan panostaa tähän vastasuudessa vähän enemmän, bye for now!

- Kerttu

I took a chance with my heart and I feel it taking over

Oon koko bloggaushistorian paskin bloggaaja myönnän. Kesä kohta ohi eikä postauksen postausta siitä mitä oon tehny/kenen kanssa/missä. Toisaalta eipä mulla ookkaan sen pahemmin kerrottavaa mun kesästä. Oon löhöilly vaan, olin heinäkuun kaks ekaa viikkoa töissä ja sillon en pahemmin tehny mitää muuta ku duunia, nukuin ja olin Rajakylässä.

Sen jälkee en oo oikeestaan tehny mitään sen merkittävämpää, enkä kyllä jos totta puhutaa nii sitä ennenkää. Kaupunkiinkaa ei nykyään jaksa enää persettä raahata. Oon vaan nauttinu pitkistä aamuista, herätyskellottomista päivistä, omasta seurasta ja hyvästä musiikista. Tottakai myös kullan ja muutamien kavereiden seurasta. En tiiä miks, mutta en vaa jaksanu asettaa tälle kesälle mitään hirveitä paineita, oon vaan nauttinu siitä että voin olla tekemättä mitään ja olla vaan. Eikö se oo se loman pointti, ottaa rentoutumisesta kaiken irti?

Viikonloppuna ois varmaan kaikkien oululaisten oottama Qstock, mut ees se ei saa mua innostumaan oikeestaan. Vuos sitten tähän aikaan oisin jo suunnitellu kaiken perjantai-lauantaille valmiiks, mutta meh. Oikeestaan uuvuttaa ees aatella koko tapahtumaa. Inhoan draamaa ja heilutaan-nyrkit-pystyssä meininkiä ylipäänsä ja sen voin luvata, että tätäkää Qstockkia ei selvitä ilman kumpaakaan edellämainittua. Ehkä ostan kunnon mässyt ja oon kotona samalla ku muut on dokaamassa Leeverin puistossa. Ehhhh.

Toivottavasti teillä on ollu kiva kesä ja tää mun säälipostaus kelpaa tältä erää! Voisitte kyllä ehottaa mulle jotain postausideoita, mitä haluaisitte nähä/minkälaisista postauksista tykkäätte, tällä hetkellä ku on aika inspikset nollissa tätä blogia kohtaan. Anonyyminäki niitä kysymyksiä ja pyyntöjä voi laittaa. Tehkää palvelus ja mulle tulee instant hyvä mieli! ♥

- Kerttu

I'm making the perfect mess of my life

Espanjasta kotiuduttu jo reilu viikko sitten ja vasta nyt sain aikaseksi ottaa itteäni niskasta kiinni ja kirjotella blogin puolelle matkasta ja muutenki kuulumisista. Espanjassa oli oikeesti tosi hauskaa, mutta suoraansanottuna jos nyt saisin uudestaan valita, niin en varmaa lähtis rantalomalle. Oon tosi kärsimätön ihminen, joten altaalla makoilu enemmän kuin puolen tunnin verran kyllästyttää mua ihan hulluna ja en muutenkaan oo mikään auringon suurin fani, koska palan edelleenki (niinku jo viime postauksessa kerroin) helpommin mitä rusketun. 

Oltiin siis tosiaan viikko ja lähettiin jo heti päättäreiden jälkeen 4. päivä tiistaina ja tultiin seuraavan viikon maanantaina niin, että lento oli joskus kuuden pintaan Oulussa. Olin siis ekaa kertaa niin ulkomailla kun lentokoneessa ja tuo jälkimmäinen mua pelotti ihan hulluna. Olin ihan kauhusta kankeana ku lentokone alko tehä lähtöänsä, ku ei tienny yhtään mitä oottaa. Ei onneksi käyny sen pahemmin korviin eikä tullu missään vaiheessa lentoa minkäänlaista ahistusta. 

Meillä oli hotellilta about kahenkymmenen minuutin matka keskustaan ja kaikkialle kuljettiin Tramilla, eli sama asia ku Helsingissä kulkis ratikalla, tai metrolla. Kävin kans uimassa Välimeressä, oli ihan sairaan suolasta vettä! Ja meinas pikku paniikki iskeä, ku en iha heti päässykkään pohjavirtauksen takia omille jaloille, ku aallot oli niin isoja. 

Ei kai mulla oo sen enempää kerrottavaa reissusta, oli oikeen bueno ja mukava matkaseuraki. Ku Ouluun kotiuduin kaikki asiat mitkä on vaivannu jo pitkään päätä, on tuntunu vaa päivä päivältä selviävän enemmän ja enemmän. Ei oo mitään mistä valittaa pahemmin, paitsi että keskusta on kuollu eikä missään oo oikein mitään meisinkejä. 

Onnellinen Kerttu kuittaa ja kiittää ♥

Welcome to the good life

Taas tulee tämmönen elämä-on-ihanaa-postaus ja jos joku katkera nyt jotenki pahottaa mielensä siitä, niin voi vaan katsella noita kuvia. Oli siis ysienjuhla viime viikon torstaina jo, lainasin kolttua Sallalta ja rakastuin ihan päästä varpaisiin tuohon. En ois varmaan ikimaailmassa ostanu ite tuommosta mekkoa, mutta ku Salla tuota mulle kultasesti lainas, niin yllätyin itekki kuinka kivalta se näytti mun päällä.

Ollu nyt ihan tosi lämmintä ja eilen innostuin ottaa mun elämäni ensimmäisen kerran ihan tarkotuksella aurinkoa, en ees muista milloin viimeksi oisin jaksanu makoilla niin kauaa pakoillaan, tekemättä yhtää mitään. Kyllä mä vähän päivetyin ja varsinki ku oon tämmönen kalkkilaivan kapteeni, niin rajaki jo näky. Tosin vaan aika haaleesti, mutta se on mulle aika suuri saavutus. Enkä muuten hirveen useesti rusketu ees, palan vaan.

Oon oppinu arvostaa kaikkee pientä jokasessa päivässä, oon ollu kaks päivää vaan kotona ja siihen on ehtiny sisältää niin monia pieniä asioita/hetkiä, kuten tänään veljen kanssa leffan katselua, eilen Alman ja Lauran kanssa vaan hengailua, serkut kävi eilen, oon luukuttanu hyvää musiikkia ja ollu vaan ihan rakastunu kaikkeen ja kaikkiin. Ihanaa ku ei oo mitään mistä valittaa, oon koittanu elää päivät valittamatta ja ku siitä tulee tapa, huomaa, että on automaattisesti paljon paremmalla tuulella. Kiitos ja kuittaus. ^_^

- Kerttu

There's a world where we can be free

HULLU kuvaa hyvin mun viikonloppua. Ja hullu kuvaa myös tätä säätä mikä vallitsee tälläki hetkellä Oulussa. Mun toiveet selvästi toteutu, ku viime postauksessa pyysin kaikkia pitämään peukkuja pystyssä meijän oululaisten puolesta. Ollu siis ihan jumalattoman lämmintä joka päivä ja tää hellebuumi alko itseasiassa jo torstaina, jos oikeen muistan.

Sääennusteita ku olin koko viikon muutenki kytänny, nii sovittiin Lauran kanssa, että perjantaina lähetään liikenteesee ja niihä me tehtii. Ja havainnollistettiin myös se, että kaikki muutki tutut ja vähemmän tutut oli liikkeellä hyvän sään takia. Oli ihana pitkästä aikaa hengata semmosten kavereiden kanssa, kenen kanssa ei pahemmin nykyään enää tuu hengattua. Hyvänä esimerkkinä Henna, kenen kameralla on muutamat ensimmäiset kuvat otettu.

Lauantaina oli sitte suunnitelmissa lähtee Rajakylään päin yöpyilee ja oli ihana vaan olla ja hengata pihalla ja mikä parasta: avojalkasin! Se on selvä kesän merkki ku tarkenee olla ilman kenkiä. Eipä ne sinänsä oo oikee koskaa ollu osa mun kesävarustusta. Ennen ku Rajakylään rälläsin nii hengailin muutaman tuntia kaupungissa ja kuvailtiin Iidan kanssa jonku verran. Ihan hyviä kuvia tuli, mutta oli yksinkertasesti niin kuuma, ettei jaksanu edustaa muutamaa kuvaa enempää. Vaikka onki ollu koko viikonlopun kesälomafiilis nii pakko alkaa tässä kohtapuolii pesulle ja nukkumaan, koska huomenna taas todellisuus iskee vasten kasvoja ku pitää kaheksaks kouluun, tsau!

- Kerttu

I belong with you, you belong with me, you're my sweetheart

Harmaa "loma" lusittu. Tiistaina alko siis pidennetty viikonloppu Helatorstain ansiosta ja mulla oli vaikka mitä suunnitelmaa, mutta eipä puoletkaan niistä toteunu. Päällimmäisenä toiveena olis kuitenki ollu, että ois nätit ilmat. Tästä lähtien en toivo mitään, koska loppuviikon aikana ei näkyny aurinkoa kertaakaan, vaikka lauantaina kovasti yrittiki. Perus hengailua ja Titanilla rälläämistä, joka tosin simahti Tuiraan ja meidän pihaan ja monta kertaa meinas mihin millonkin. Lauran kanssa siis olin liikenteessä melkeenpä koko loman. Kaupungissaki me käytiin, mutta eipä siellä kukaan vesisateessa viihdy.

Lauantaina oli sitten kauan toteutuksen alla ollu treffaaminen Ilonan kanssa ja tällä kertaa se onnistuki. Istuskeltiin Ainolassa kaksistaan ja juteltiin kaikesta maan ja taivaan välillä. Ilma oli ihan hiton kolea, että tuli hetkessä kylmä ja mentiin si Valveen tanssisalille kaheks tuntia. Kyllä me muuallaki seikkailtiin ja äkkiä oliki kello viittä vaille viimenen bussi. Jäi ilta vähän lyhyeen, oishan tuota voinu olla myöhempääkin ja juttua ois riittäny mittaamattomiin, mutta ei houkuttanu siinä pimeässä sadeilmassa kävellä neljää kilsaa kämpille.

Tämä viikko on alkanu ihanasti, eilen näin kultaa ja kateltiin vaan leffoja ja käytiin pihalla kuvaamassa. Ne kaikki kuvat on vaa harmiksi Masenin kamerassa, että voisin postata niitä vaikka lauantaina ku saan sen kameran käsiini. Tänään oli tosiaan Kaukovainiolla pääsykokeet amikseen, 3½ tuntia yhtä taukoa lukuunottamatta putkeen kirjallisia tehtäviä = hartiat jumissa, nälkä ja jumalaton pääkipu. Nyt on kuitenki voittajafiilis ja voin hyvillä mielin lähtee mamin kanssa treffaan Almaa ja Alman mamia kaupunkiin, pitäkää kivaa ja pitäkää sormia ristissä meijän oululaisten puolesta, että se kesä tulis tännekkii! 

- Kerttu

Things will change

Tän pitkän hiljaiselon jälkeen mulla on paljon kerrottavaa mm. vappuna oli tarpeeks hyvä ilma teatterikauden avajaisiin ja siellähän sitä sitten istuttiin iltamyöhään asti missä seurassa milloinkin. Tutustuin upeisiin ihmisiin ja oli kaikenpuolin rento ilta muutenki! Tosin kaatusin kotimatkalla ja nyt on polvi pipi. Olin sitten pari päivää pois koulusta ja perjantaina ku en voinu mihkää lähtä ku oli veto poissa niin pyysin porukkaa meillepäi. Alunperin oli tarkotus kattoa Suomi-Saksa peliä ihan pienellä porukalla meillä, mutta nyt jälkeenpäin ku aattelee niin meillä ramppas kyllä ihan mukavasti porukkaa. Onneksi kaikki otti iisisti eikä mitään särkyny, eikä ollu muutenkaa mitään ikäviä yllätyksiä. Oli oikeastaan mukava olla pitkästä aikaa kaveriporukalla jossain muualla ku Mäkkärissä tai Bysiksellä. Lauantaina käytiin Sandran kanssa ostamassa pitsaa ja katottii muka Suomi-Slovakia peliä. Mua kiinnosti se pitsa enemmän. Tänään oon vaan chillaillu ja fiilistelly, ehkä tää elämä voittaa. Better days are yet to come ja silleen. Nyt alan nukkuun niin jaksaisin ehkä jopa aamuksi herätä kaiken tän valvomisen jälkeen, tsauu!

- Kerttu