Taas tulee tämmönen elämä-on-ihanaa-postaus ja jos joku katkera nyt jotenki pahottaa mielensä siitä, niin voi vaan katsella noita kuvia. Oli siis ysienjuhla viime viikon torstaina jo, lainasin kolttua Sallalta ja rakastuin ihan päästä varpaisiin tuohon. En ois varmaan ikimaailmassa ostanu ite tuommosta mekkoa, mutta ku Salla tuota mulle kultasesti lainas, niin yllätyin itekki kuinka kivalta se näytti mun päällä.
Ollu nyt ihan tosi lämmintä ja eilen innostuin ottaa mun elämäni ensimmäisen kerran ihan tarkotuksella aurinkoa, en ees muista milloin viimeksi oisin jaksanu makoilla niin kauaa pakoillaan, tekemättä yhtää mitään. Kyllä mä vähän päivetyin ja varsinki ku oon tämmönen kalkkilaivan kapteeni, niin rajaki jo näky. Tosin vaan aika haaleesti, mutta se on mulle aika suuri saavutus. Enkä muuten hirveen useesti rusketu ees, palan vaan.
Oon oppinu arvostaa kaikkee pientä jokasessa päivässä, oon ollu kaks päivää vaan kotona ja siihen on ehtiny sisältää niin monia pieniä asioita/hetkiä, kuten tänään veljen kanssa leffan katselua, eilen Alman ja Lauran kanssa vaan hengailua, serkut kävi eilen, oon luukuttanu hyvää musiikkia ja ollu vaan ihan rakastunu kaikkeen ja kaikkiin. Ihanaa ku ei oo mitään mistä valittaa, oon koittanu elää päivät valittamatta ja ku siitä tulee tapa, huomaa, että on automaattisesti paljon paremmalla tuulella. Kiitos ja kuittaus. ^_^
- Kerttu
<3
VastaaPoista